Sisäiset toistimet – suuria odotuksia, positiivista kehitystä ja raakaa realismia

Haluan ensialkuun korostaa, että toki me näemme näyttöjen sisäisten toistimien kehityskulun positiivisena: sovelluksen luotettava ja vaivaton pyörittäminen näytössä ilman ulkoista toistintietokonetta avaisi infonäyttöjen käytön aivan uudelle tasolle ja on tietysti meillekin houkutteleva ajatus.

SoC-toistimet tarvitsevat testausta ja räätälöintiä

Vielä toistaiseksi tilanne on se, että saadaksemme tähän suosikkikysymykseen luotettavaa vastausta, se pitää muotoilla uudelleen. Voidaan kysyä tarkasti esimerkiksi näin: "Toimiiko iDiD Valmistajan X näytöllä, jossa on käyttöjärjestelmä Y ja ohjelmistoversio Z?" Siihen vastaaminen on meille jo helpompaa, varsinkin silloin jos juuri tuo kyseinen malli on meillä testattu.

Testauksiahan me toki teemme. Esimerkiksi kun toteutetaan isoja asennuskokonaisuuksia, on tarkka mallikohtainen toiminnan varmistus ja vakiointi fiksua. Kuvitellaan vaikka tilanne, jossa asiakasorganisaation kaikki 400 näyttöä uusitaan, ja käytön tarpeet on osattu rajata luotettavasti. Rajatun käyttötarpeen mukaisen toteutuksen testaaminen ja pilotointi voidaan parhaassa tapauksessa tehdään asiakkaan tiloissa ja verkossa.

Hyväksytyn pilotin jälkeen jälleenmyyjämme voi luottavaisin mielin toimitella näytöt ja iDiDin asiakkaalle. Ihannetapauksessa asiakas hyödyntää näyttövalmistajan omaa etähallintaa, jolloin tiedämme, että myös tietoturva- ja firmwarepäivitykset saadaan päivitettyä näyttölaitteille kätevästi. Ilman tällaista etähallintaa näyttöjen asetusten ja päivitysten tekeminen on käsityötä, joka tehdään näytön äärellä, kaukosäädintä käyttäen ja USB-tikun avulla yksi kerrallaan. Mahdollisesti siis jopa 400 kertaa erikseen, tässä kuvitellussa tilanteessa.

Kattava testaus ja räätälöinti vaatii resursseja

Testaaminen aivan kaikkilla näyttölaitteilla ja niiden käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistoversioilla on käytännössä mahdotonta. Vaikka valittaisiinkin vain seitsemän valmistajaa, ja niistä kultakin keskimäärin kuusi laiteversiota (isommilta valmistajilta kymmenkunta – pieniltä vain pari), niin koossa on silloinkin jo ~40 testattavaa kokoonpanoa. Tässä kohtaa astuvat esiin toiminnan realiteetit: Millainen testaamotila tälle näyttömäärälle pitäisi varata ja paljonko näyttöjen hankinta maksaa? Paljonko menee aikaa näyttöjen perusasetuksiin, tarkempiin näyttöjen tutkimiseen ja esimerkiksi esim. tietoturvatarkistuksiin?

Aikaa menee myös varsinaiseen iDiD-testaukseen, jossa tutkitaan iDiD-sovelluksen asentuminen, käynnistyminen, toiminta, suorituskyky, luotettavuus, ja häiriönsieto kussakin laitteessa. Jossakin vaiheessa edessä on tietysti myös jatkokehitys ja uudelleentestaus, esimerkiksi aina käyttöjärjestelmän päivittyessä on niihin tehtävä uudet päivitykset ja testaukset. Näyttöjen omia käyttöliittymiä tulisi muistaa nimittäin tietoturvankin vuoksi myös päivittää vähintään kerran vuodessa.

Laskukoneemme raksuttaa ylikierroksilla siitä, kuinka monta näyttöä eli iDiD-käyttömaksua jälleenmyyjiemme pitäisi myydä, että kuvatunlainen kokonaiskustannus saataisiin katettua.

Luotettavuus, hallittavuus, tehokkuus ja tietoturva ulkoisilla toistimilla

Mikä sitten on vaihtoehto tai jopa pysyvä ratkaisu? Olen huomannut usein sanovani: "Kaupallisesta näkökulmasta meille olisi hyvä, jos voisimme käyttää SoC-playereitä. Haluamme kuitenkin ajatella pitkäjänteisesti asiakkaan parasta. Ulkoisilla toistimilla saavutetaan selkeästi parempi luotettavuus, hallittavuus, tehokkuus ja tietoturva." Ja näinhän se on: jos tarjolla olisi sellaisia näyttöjä, joissa sisäisesti kaikki toimii vakioidusti, tehokkaasti ja luotettavasti, me luopuisimme heti laitepuolen pyörittelystä ja ilomielin keskittyisimme ohjelmistoon ja palveluun.

Olemme liki kahdenkymmenen vuoden kehityshistoriassamme päätyneet kerta toisensa jälkeen samaan päätelmään: toistaiseksi käyttäjien eli asiakkaiden kannalta paras ratkaisu on ulkoisten toistintietokoneiden käyttö. Käytämme laajasti käytössä olevia Linux-käyttöjärjestelmiä, jotka on meillä muokattu asentamisen, tietoturvan, automaattisten päivitysten ja etähallinnan osalta nimenomaan infonäyttöjen toistintietokoneissa käytettäväksi. Kukin uusi huolella testaamamme käyttöjärjestelmäversio toimitetaan toistintietokoneidemme laitevalmistajille laitteisiin asennettavaksi. Valmistajat kloonaavat koneiden kiintolevyt valmiiksi, tai käyttöjärjestelmän, iDiD-ohjelmistot ja asetukset voi asentaa koneelle USB-tikulta automatisoidusti. Asennustavasta riippumatta lopputulos on vakioitu. Ja tällainen toistintietokone voidaan sitten liittää käytännössä mihin tahansa näyttöön  toimimaan nopeasti ja ennakoidusti.

Täydellinen näyttö on yksinkertainen ja varma

Millainen sitten olisi täydellinen näyttö? Edellä jo haaveilin vakioidusta, tehokkaasta, hallittavasta ja turvallisesta SoC-näyttömallistosta, mutta kuitenkin tiedostan tämän unelman esteet ja hidasteet. Siksi haluaisinkin esittää näyttövalmistajille avoimen haasteen: Tehkääpä joku sellainen näyttömallisto, jossa ei ole mitään turhaa, vaan joka on vain hyvä näyttö vähintään kolmen vuoden takuulla.

Tarkennetaanpa hieman: Toivoisin, että näytössä on tarpeeksi hyvä paneeli taustavaloineen, kaksi HDMI-porttia, ja niille perusautomatiikka, joka sammuttaa paneelin silloin, kun kuvasignaalia ei tule, ja herättää näytön silloin, kun signaalia tulee. Tiivistäen sanottuna yksinkertainen on kaunista, ja samalla yleensä myös toimivaa ja varmaa.

Jäämme jatkamaan tämän mielenkiintoisen kehityksen seuraamista, innolla ja yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.

Tämä teksti on kirjoitettu matkalla, lentokoneessa, joka on varmaan puolillaan ISE 2024 -messuille matkaavaa suomalaista AV-väkeä.