Infonäytöt ovat yksinkertainen asia, vai ovatko?

Näemme infonäyttöjä jatkuvasti ympärillämme mitä moninaisimmissa paikoissa. Parhaimmillaan ne tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, aivan kuin ne olisivat aina olleet siinä paikallaan tai ihan kuin niillä olisi ihan oma tahtonsa asettua omaan paikkaansa. Silloin ne huomataan, mutta niihin ei kiinnitetä huomiota. Siis mitä?

Avataanpa tuota ristiriitaista ajatusta hieman. Hyvä infonäytön paikka on sellainen, jossa luontaisesti liikutaan, pysähdytään ja katsotaan. Sen ei tarvitsekaan yllättää katsojaa sijainnillaan, koollaan, kirkkaudellaan tai muilla teknisillä asioilla, vaan yllätykset ja huomioarvo kuuluvat sisällölle.

Ennen sisältöön paneutumista tarkastallaan hetki teknisiä asioita, joita juuri rivien välissä tuomitsin vähemmän tärkeiksi.

Tärkeimmät ominaisuudet

Infonäytöillä on neljä olennaista teknistä ominaisuutta, jotka vaikuttavat niiden katsomiseen:

koko
kirkkaus
suunta
kiinnitystapa

Näytön koon tulisi määräytyä sen perusteella, mitä näytöllä halutaan näyttää ja millaisen katseluetäisyyden päästä sitä pääosin katsellaan. Liian pieni näyttö ei yksinkertaisesti tee tehtäväänsä, vaan viesti jää näkemättä. Onko sitten liian suuria näyttöjä olemassa?

Vaikka näyttöjen kokoa yleensä rajoitetaan lähinnä kustannussyistä, saattaa joissain tapauksissa myös liian suurikokoiselta näytöltä olla hankala hahmottaa asioita lähietäisyydeltä, tai erityisesti kosketusnäyttöä käytettäessä liian suuri näyttö saattaa pakottaa tarpeettomaan kurkotteluun näytön äärellä.

Lisäksi näyttöjen kokoa valittaessa usein huomioidaan muitakin näkökulmia, kuten se, että 50-tuumaisen näytön pystyy asentamaan yksi asentaja, mutta 60-tuumaiseen tarvitaankin kaksi.

Millainen kirkkaus?

Näytön kirkkaus on olennainen huomioitava asia, sillä normaalissa sisätilassa tai aurinkoisella ikkunalla käytettävän näytön kirkkausero on noin kymmenkertainen. Mielelläni suosittelisin valitsemaan hieman kirkkaamman näytön kuin kohteessa tarvitaan.

Miksi ihmeessä, sehän maksaa enemmän? Nopeasti ajateltuna kyllä. Mutta kokemuksemme mukaan ja myös maalaisjärjellä perusteltuna näytölle saadaan pidempi elinkaari, kun sitä voidaan käyttää maltillisemmin.

Myös nykyaikaisten LED-taustavalaistujen näyttöjen kirkkaus myös laskee ajan kuluessa, ja tätä voidaan kompensoida nostamalla myöhemmin taustavalon kirkkautta. Vastaava logiikka pätee myös siihen, miksi suosittelemme aina 24/7-käyttöön suunniteltua näyttöä, vaikka sitä käytettäisiinkin vain osa vuorokaudesta.

Pystyyn vai vaakaan?

Näytön suunta, sijoittelu ja kiinnitystapa ovat samaa kokonaisuutta ja olennainen osa hyviä hankintavaiheen valintoja. Silloin, kun asennuspaikalla on luontainen paikka näytölle, sitä kannattaa kunnioittaa.

Luontainen paikka löytyy usein parhaiten perinteisillä kynä, paperi ja teippi -tyyppisillä välineillä ja yksinkertaiselle tehtävänannolla. Kirjoita ja piirrä viestisi sopivan kokoiselle paperille ja kiinnitä se sellaiseen paikkaan, josta se huomataan parhaiten, mutta ei haittaa mitään. Tällaisiin paikkoihin on perinteisesti laitettu paperisia ilmoituksia, julisteita ja ilmoitustauluja.

Perinteinen paperijuliste on myös toisestakin näkökulmasta huomionarvoinen vertailukohta. Jos paperiset julisteet on tehty vuosikymmeniä pääosin pystysuuntaisina, on sille myös pakko olla muukin syy kuin vakiintunut tapa, kenties helpompi sijoiteltavuus seinälle tai parempi huomioarvo. Tämä on joka tapauksessa vahva viestinnällinen perinne, jota sopii kunnioittaa infonäytön suunnan valinnassa.

Vaakanäytöille puolestaan löytyy havainnoinnilliset vastineensa vaikkapa kodin televisiosta, jonka viestinnällinen tehtävä on varsin toisenlainen vaikka tekniikka onkin lähes samaa. Usein toki tilan ominaisuudet tai esitettävä sisältö määräävät näytön suunnan valinnan.

Sopiva sijanti

Tilan ominaisuuksiin kuuluu myös pari teknistä asiaa; sähkö ja verkkoyhteys. Näiden rajoitettu saatavuus saattaa toisinaan pakottaa sijoittamaan näytön viestinnällisesti huonompaan paikkaan. Tällaisia puhtaasti teknisiin syihin perustuvia huonoja kompromisseja haluaisin välttää ja joskus kysyisin jopa, kannattaisiko huonoon paikkaan suunniteltu infonäyttö jättää kokonaan asentamatta.

Jätän nyt käsittelemättä oman ydinaiheemme eli infonäyttöjen sisällönhallintajärjestelmän. Totean vain, että nuo hyvin valitut ja sijoitellut näytöt tarvitsevat näyttöjen yhteyteen tai sisään asennetun toistintietokoneen verkkoyhteyksineen. Sen tehtävänä on tuoda esitettävä aineisto verkkopalveluna toimivasta sisällöhallintajärjestelmästä näytölle.

Tässä samalla pikku vinkki niille, jotka eivät vielä tunne helppokäyttöistä järjestelmäämme: iDiD lausutaan "aidid" eli kuten englanniksi lausutaan "I did" eli "minä tein".

Se tärkein

Lupasin palata sisältöasioihin, huomioarvoon ja yllätyksellisyyteen, ja sen teenkin. Sisältöähän on usein nimitetty kuninkaaksi, ja juuri näinhän asia on. Vaikka infonäytöiksi olisi valittu optimaaliset laitteet ja ne olisi sijoiteltu oikein, eivät ne itsessään ole vielä yhtään mitään. Ne saavat arvonsa vasta kun niihin luodaan mielenkiintoinen ja oikein kohdennettu sisältö.

Totesin aiemmin ristiriitaisesti, että infonäytöt huomataan, mutta niitä ei huomata. Yhteenvetona sanoisin tuon selkeämmin: hyvin valittua, sijoitettua ja asennettua infonäyttöä ei huomioida laitteena ja asennuksena, vaan se sulautuu ympäristöönsä. Laitteiden sijasta katsoja näkee sisällön, olkoon se sitten mainontaa, ohjaavaa informaatiota tai mitä ikinä kyseisessä paikassa halutaankaan näyttää.

Otsikossa kysyin, ovatko infonäytöt sittenkään yksinkertainen asia. Haluan kannustaa ja haastaa jokaisen infonäytön hankkijan, myyjän, suunnittelijan ja asentajan pyrkimään siihen, että lopputuloksena olisi aina yksinkertaiselta vaikuttava ja sisältöä tukeva toteutus.

Teknisiä valintoja ei ole montaa, ja kun ne tehdään huolella suunnittelu- ja hankintavaiheessa, on toteutuskin loppujen lopuksi yksinkertaista.