Mitä ottaa huomioon, jotta infonäytöt ovat tietoturvallisia?

Infonäytöt ovat monessa organisaatiossa keskeinen viestintäväline, ja niiden kautta kulkee päivittäin suuri määrä sisältöä. Siksi on tärkeää, että järjestelmän tietoturva on kunnossa – ei vain teknisesti, vaan myös käyttöoikeuksien, palvelinympäristön, fyysisen sijoittelun ja lähiverkkojen tasolla. Tässä keskeisiä periaatteita, jotka muodostavat turvallisen ja luotettavan infonäyttöjärjestelmän.

Hajautettu palvelinympäristö ja suomalainen palvelinsijainti

Tietoturvan perusta on vakaa ja kestävä palvelinympäristö. Virtualisoidussa ja konttiteknologialla toteutetussa järjestelmässä data ja prosessit on hajautettu ja peilattu useaan eri sijaintiin. Tämä lisää järjestelmän toimintavarmuutta ja vähentää yksittäisten vikatilanteiden vaikutuksia. iDiDin palvelimet sijaitsevat Suomessa, jolloin data pysyy suomalaisen ja EU‑lainsäädännön piirissä, mikä on erityisen tärkeää kunnille, hyvinvointialueille ja muille julkisen sektorin toimijoille sekä tietosuojastaan huolehtiville yrityksille. Suomalainen pilvipalvelutarjoaja tuo myös läpinäkyvyyttä siihen, missä dataa käsitellään ja kuka siihen voi päästä käsiksi.

Varmuuskopiointi on olennainen osa kokonaisuutta. iDiDilla data peilataan useisiin rinnakkaisiin prosesseihin, ja varmuuskopioinnit pyörivät jatkuvasti. Palauttamistoimenpiteiden testauksella varmistetaan, että järjestelmä voidaan palauttaa luotettavasti myös poikkeustilanteissa. Hätätilanteessa järjestelmä voidaan pystyttää suhteellisen nopeasti vaikka kokonaan toisen palvelintarjoajan ympäristöön.

Käyttäjien turvallisuus ja oikeuksien hallinta

Käyttäjähallinta on yksi infonäyttöjärjestelmän tärkeimmistä tietoturvaelementeistä. iDiD-järjestelmässä voidaan määritellä näyttöhierarkia, joka vastaa organisaation rakennetta. Käyttäjätunnukset voidaan luoda täsmälleen siihen kohtaan hierarkiapuuta, jossa niitä tarvitaan, ja oikeuksia annetaan vain sen verran kuin käyttäjä tarvitsee. Jos käyttäjän tehtävänä on esimerkiksi päivittää vain yhden toimiston kolmea infonäyttöä, hänen tunnuksensa luodaan kyseiseen toimistoon, ja hän näkee vain nämä kolme näyttöä. Tämä vähentää virheiden mahdollisuutta ja estää tehokkaasti tilanteet, joissa käyttäjä voisi vahingossa aiheuttaa laajempia tietoturvaongelmia.

SSO ja MFA – modernin tunnistautumisen perusta

Nykyiset tietoturvavaatimukset edellyttävät vahvaa tunnistautumista. SSO mahdollistaa kirjautumisen organisaation omilla tunnuksilla, esimerkiksi Entra ID -tunnuksilla, mikä vähentää salasanoihin liittyviä riskejä ja helpottaa käyttäjähallintaa. MFA tuo kirjautumiseen toisen varmistusvaiheen ja tekee tilien kaappaamisesta huomattavasti vaikeampaa. Kun SSO ja MFA ovat käytössä, järjestelmän käyttö on sekä turvallisempaa että sujuvampaa.

Näyttöjen fyysinen sijoittelu ja laitteiden suojaus

Infonäytöt sijaitsevat usein julkisissa tiloissa, joissa laitteisiin pääsee fyysisesti käsiksi. Siksi niiden sijoittelussa on huomioitava fyysinen tietoturva. Näytöt ja toistimet tulee asentaa siten, ettei niiden taakse tai liitäntöihin pääse käsiksi liian helposti. Tarvittaessa laitteet on hyvä sijoittaa siten, että kaapeleiden irrottaminen, USB‑porttien käyttö tai muun manipulointi on estetty. Fyysinen suojaus on tärkeä osa kokonaisuutta, sillä fyysinen pääsy laitteeseen on aina suurin yksittäinen riski.

Myös näyttöjen sijoittelun ja sisällön harkinta on osa tietoturvaa. Yleistä infoa esittävät näytöt pitää sijoittaa mahdollisimman näkyvälle paikalle. Sen sijaan sellaiset näytöt, joissa näytetään organisaation sisäistä inforaatiota, pitää sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa sisältö ei näy ulkopuolisille tai satunnaisille vieraille.

Lähiverkot ja verkkojen eriyttäminen

Infonäyttöjä ei tule sijoittaa samaan verkkoon kriittisten järjestelmien kanssa. Näytöille kannattaa varata oma eriytetty lähiverkko tai VLAN, joka on rajattu palomuurilla ja sallii vain ne yhteydet, joita toistimet tarvitsevat. Tämä estää tilanteet, joissa infonäyttö voisi toimia hyökkäyspintana muuhun organisaation verkkoon. Kun verkko on eriytetty, mahdolliset ongelmat pysyvät rajattuina, eikä infonäyttöjen kautta voi päästä käsiksi muihin järjestelmiin.

Infonäyttöjen lähiverkosta pitää avata tarvittaessa pääsy myös organisaatioiden sisäisille palvelimille, mikäli organisaatiossa halutaan näyttää sellaista sisäistä informaatiota, joka ei saa koskaan liikkua organisaation ulkopuolelle. Tällaisen tuotantodatan tai turvallisuuteen liittyvän tiedon toistintietokoneet voivat siten hakea suoraan lähiverkon palvelimelta, eikä sitä tarvitse kierrättää edes iDiD-palvelinten kautta.

Ohjelmistokehityksen tietoturvakäytännöt

iDiD-ohjelmistokehityksessä noudatetaan vaiheittaista julkaisumallia. Kehitysversiot, testiversiot ja julkaisuversiot ovat erillisiä. Jokainen vaihe käy läpi tarkastus- ja hyväksymiskäytännöt ennen etenemistä. Tämä varmistaa, että mahdolliset haavoittuvuudet havaitaan ajoissa ja että julkaistava versio on turvallinen ja vakaa.

Yhteenveto

Infonäyttöjen tietoturva rakentuu useista kerroksista: suomalaisesta palvelinsijainnista, hajautetusta palvelinarkkitehtuurista, vahvasta tunnistautumisesta, tarkasti rajatuista käyttäjäoikeuksista, fyysisestä suojauksesta ja verkkojen eriyttämisestä. Kun nämä osa‑alueet ovat kunnossa, infonäyttöjärjestelmä on turvallinen, luotettava ja hallittavissa – myös silloin, kun näyttöjä on paljon ja ne sijaitsevat julkisissa tiloissa.