Atean AV-ratkaisumyynnissä työskentelevä Tuomas Auremaa on nähnyt alaa monesta näkökulmasta. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli opetusalalla ja onpa hän ehtinyt toimia myös AV-suunnittelijana. Kertyneestä kokemuksesta on hyötyä, kun asiakkaan tarpeeseen on osattava etsiä toimivaa ratkaisua.
– Omalle luonteelle ja tässä työssä tärkeintä on auttaminen. Yleensä kun jotain tehdään, se lähtee liikkeelle jostain ongelmasta tai tarpeesta. Se, että pystyy siihen löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun, on se motivaattori, Tuomas kertoo.
Atealla Tuomas on työskennellyt reilut kolme vuotta ja AV-alalla lähemmäs kymmenen. Kokemusta on karttunut niin laitteiden käyttäjänä, kouluttajana, ostajana kuin nykyisessä roolissa ratkaisujen myyjänäkin.
Ala on aika haastava. Valikoimaa on valtavasti ja meidän tehtävämme on löytää oikea ratkaisu.
AV-alalla vaihtoehtoja ja teknisiä mahdollisuuksia on valtavasti. Tuomaksen mukaan yksi työn vaikeimmista ja samalla kiinnostavimmista puolista onkin löytää valtavasta valikoimasta juuri asiakkaalle sopiva ratkaisu.
– Ala on aika haastava. Valikoimaa on valtavasti ja meidän tehtävämme on käytännössä löytää oikea ratkaisu. Meidän tulee varmistaa, että asiakkaan tarve ja olemassa oleva teknologia löytävät toisensa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja toimivasti.
Kokemuksen myötä myös Tuomaksen omaa suhtautuminen teknologiaan on muuttunut. Nuorempana ajatus oli herkästi se, että mitä monipuolisempi laite, sitä parempi. Nyt ajattelu on kääntynyt lähes päinvastaiseksi.
– Helppokäyttöisyys ratkaisee, eikä niinkään se, miten paljon erilaisia ominaisuuksia löytyy.
Monipuolisuus ei silti ole huono asia. Päinvastoin: ominaisuuksia voi olla paljonkin, kunhan käyttäjän ei tarvitse nähdä kaikkea kerralla.
– Vaikka ominaisuuksia olisikin, niin käyttäjille on tärkeätä, että ne ovat piilossa. Käyttäjä kokee, että kaikki toimii helposti, vaikka siellä sitten konepellin alla olisi mitä mahdollisuuksia.
Sama ajatus näkyy myös Tuomaksen tavassa kouluttaa käyttäjiä. Kaikkea ei tarvitse oppia kerralla, vaan ensin on tärkeä saada hyvä kokonaiskuva ja ottaa perusteet haltuun.
– Sanon aina koulutuksen alussa, että nyt ei tarvitse oppia mitään. Idea on nimenomaan se, että nähdään mitä kaikkea voi tehdä ja sitten lähdetään perusteista liikkeelle. Kun perusasiat ovat hallussa, käyttäjä voi lähteä itse tutkimaan lisää.
Asiakas voi ostaa yhden näytön, mutta saa silti saman asiantuntijuuden kuin asiakas, joka hankkii kerralla tuhat laitetta.
iDiD on tullut Tuomakselle tutuksi monenlaisten asiakasprojektien kautta. Erityisen kiinnostavia ovat olleet esimerkiksi museopuolen toteutukset, joissa iDiDin mahdollisuuksia hyödynnetään tavallista laajemmin.
Yksi mieleen painunut esimerkki on Turun kaupunki, jossa iDiD on nykyisin laajasti käytössä useilla kaupungin toimialoilla.
Kokonaistilanne infonäyttöviestinnän suhteen kaupungilla oli varsin pirstaloitunut. Käytössä oli useita eri järjestelmiä ja teknisiä ratkaisuja, jotka olivat syntyneet eri aikoina ja erilaisiin tarpeisiin. Osa näytöistä päivittyi muistitikulta, osa oli hallittavissa verkon yli ja laitteiden ikä vaihteli uudesta kymmenvuotiaisiin.
– Lähtötilanne oli melkoinen sillisalaatti.
iDiDin avulla erilaiset tarpeet voitiin koota saman kokonaisuuden alle. Samalla eri käyttäjille annettiin selkeät roolit: yksi täydentää tietyn näytön sisältöä, toinen huolehtii sisältömalleista ja kolmas pitää hanskassa koko infonäyttöviestinnän visuaalista ilmettä.
– Kaikille on oma selkeä paikkansa iDiD-hierarkiassa.
Tuomaksen mielestä iDiDin vahvuus kumppanin näkökulmasta on ennen kaikkea läheisyys asiakkaaseen. Kyse ei ole vain muutamasta näytöstä tai lisenssistä vaan kokonaisuudesta, jossa asiakas saa käyttöönsä asiantuntijoiden osaamisen ja tuen.
Samaan hengenvetoon hän nostaa esiin iDiDin tarjoamat koulutuksen sekä tukimateriaalin. Kun asiakas saa kaiken tarvittavan yhdestä paikasta, vastuu käyttäjien opastamisesta järjestelmän saloihin ei lepää oman organisaation IT-tuen niskassa.
– Asiakas voi ostaa yhden näytön, mutta saa silti saman asiantuntijuuden kuin asiakas, joka hankkii kerralla tuhat laitetta.
Tuomaksen puheessa nousee useaan kertaan esille konseptiajattelun tärkeys. Kun asiakasorganisaatiolla on paljon tiloja ja näyttöjä, yksittäisiä ratkaisuja ei kannata rakentaa joka paikkaan nollasta. Muuten käy helposti niin, että ensimmäisen tilan ratkaisut ovat vanhentuneet siinä vaiheessa, kun viimeinen on vasta suunnitteilla.
– Jos se tehdään erikseen suunnittelematta joka kerta, niin käytännössä silloin vähän joka puolelle syntyy erilaiset ratkaisut. Ja se on kyllä iso haaste.
Tuomas lähtisikin liikkeelle suunnitelmasta ja strategiasta: mitä tuotteita ja ratkaisuja käytetään ja miten niitä käytetään. Sen jälkeen yksittäiset toteutukset voidaan rakentaa saman punaisen langan varaan.
– Se että punainen lanka on kaikissa paikoissa sama. Se on äärimmäisen tärkeää.
Voiko laite olla joissain muussa käytössä ensin ja sitten jossain toisessa?
Asiakkaiden tarpeet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Yhä useammin infonäyttöjen yhteydessä hyödynnetään integraatioita, jolloin valmis tieto haetaan toisesta järjestelmästä eikä kaikkea tarvitse tehdä erikseen infonäyttöjen sisällönhallinnassa.
Esimerkiksi ruokalista, kalenteritieto tai muu säännöllisesti päivittyvä tieto voidaan tuoda näytölle valmiina datana. Näin tuttu järjestelmä säilyy tiedon lähteenä, mutta tieto saadaan näkyviin myös infonäytöille.
Samaan aikaan alalla pohditaan yhä enemmän myös ympäristövaikutuksia. Tuomaksen mukaan huomioon on enenevissä määrin alettu ottaa esimerkiksi se, mitä laitteille tapahtuu silloin, kun tila ei ole käytössä, miten laitteiden tuotannossa on huomioitu ympäristöasiat ja millainen niiden elinkaari on.
– Voiko laite olla joissain muussa käytössä ensin ja sitten jossain toisessa? Se on selkeästi tällä haavaa asia, joka jo kiitettävästi nostaa päätään.
Tulevaisuudelta Tuomas odottaa ennen kaikkea kiinnostavia haasteita. Teknologia-alalla uuden oppiminen on hänelle tärkeää, eikä paikoilleen jääminen houkuttele.
– Jos ei opiskele uutta, jämähtää paikalleen. Siitä en pidä.
Kaikkein kiinnostavimpia eivät toki ole haasteet, joita syntyy laitteiden saatavuudesta tai hintojen noususta. Tuomas kaipaa ennen kaikkea projekteja, joissa täytyy oikeasti pysähtyä miettimään, millainen tekninen ratkaisu asiakkaan tarpeeseen sopisi.
– Toivon, että työuralla tulee eteen projekteja, joissa joutuu itseään haastamaan ja miettimään tosissaan mahdollisia ratkaisuja.
Pähkinöitä purtavaksi siis tulee riittämään.
👉 Kiinnostaako iDiD ratkaisuna? Jälleenmyyjäverkostomme palvelee halki Suomen!